Eurotour kakkonen, päivä 2

Palelua Puolassa

Liettuan Kaunasissa vietetyn hotelliyön (Hotelli Ibis, suosittelen) jälkeen starttasimme tukeva aamiainen vatsassa kohti Puolaa. Tarkoitus oli niellä kilometrejä Puolan ja Slovakian rajalle asti, tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä. 

Aamun liikenne oli rauhallista. Tarkoituksella oli valittu ajopäiväksi Puolan halkaisu sunnuntaille, jotta rekkaliikenne ei häiritse ajamista. Puolan ajokulttuurin "erilaisuus" oli hyvin tiedossa ja ennalta jopa hieman pelko persauksissa rajan yli köröteltiin, mutta ihmeempää toilailua ei ainakaan heti ollut havaittavissa. Liikenne oli rauhallista ja hyvin ennakoitavaa.

Matka eteni varsin hyvää vauhtia, mutta aamun koleus ei tuntunut päivän mittaan häviävän ollenkaan. Ihmettelimme kylmää ilmaa, etelään päinhän tässä oltiin menossa. Jossain vaiheessa alkoi nälkä kaivertaa vatsaa ja poikkesimme kohdalle sattuneeseen kaupunkiin eväälle. Löysimme avoinna olevan kebab-ravintolan New Delhi nimeltään. Sisällä ravintolassa oli vain muutama baarituoli ja tiski ruokailua varten, mutta sielläoli lämmintä. Puolankielisestä menusta yritimme jotain syötävää etsiä, mutta tilaaminen oli helpompaa suoraan pitäjän kanssa keskustellen. Otettiin kebab-rullat. Ruoka oli erittäin maittavaa ja vatsat täynnä jatkoimme matkaa.

Kylmyys ei meinannut hellittää millään. Takapenkkiläinen alkoi osoittaa jo selkeitä harmistumisen merkkejä tämän odottamattoman säätilan johdosta. Lopulta puimme sadepuvut päälle kylmyyden torjumiseksi. Alkoihan se hieman tihuuttamaankin samalla, mutta sateeksi ei onneksi yltynyt. 

Majapaikkaa etsittiin Lublinin eteläpuolelta ja sellainen löytyi Pulankowice-kylästä suoraan valtatien 19 varrelta. Zajad Marta osoittautui kelpo majataloksi. Illallinen oli maittava ja huone varsin passeli.

Se on joku pötkylä, hyvää se oli!

Lihaa luumuilla. Varsin maukasta, joskin suomalaiseen makuun
olisi saanut olla jotain kastiketta lihan kaveriksi enemmän.

Se pakollinen olut pitkän ajon päälle. Okocim ei pettänyt, maukasta 😋

Päivän kilometrit Kaunas - Pulankowice välille 550 km. Tie nro 19 oli loistavassa kunnossa.

Puolan tiestön kunto ainakin ajamallamme reitillä itäistä reunaa ja valtatietä 19 pitkin osoittautui erinomaiseksi. Asfaltissa ei ollut paikkoja eikä reikiä, eikä uriakaan juuri nimeksi. Ajokulttuuri on erilaista, mutta silti melko turvallista. Tokihan Puolan ajotyyliin kuuluu tarkkaavaisuus ja odottamattoman odottaminen, koska ohituksia tehdään todella huimilla ylinopeuksilla, mutta kokemuksen mukaan ohitukset tehdään kuitenkin pääasiassa turvallisissa kohdissa. Tähän havaintoon varmasti vaikuttaa ajopäivä, joka oli tosiaan se sunnuntai. Sunnuntaisin Puolassa ei pahemmin rekkoja ole liikenteessä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Joten tämä rauhoittaa liikennettä ja kuskien hermoja varmasti paljon. Ja me luonnollisesti emme edes harkinneet pimeällä ajamista, se voi olla aivan oma juttunsa sitten se.

Kaksi päivää oli nyt ajettu, ajettu ja ajettu ja seuraavksi päiväksi oli kohteena Slovakia. Niinkuin varmasti monella muullakin motoristilla, vielä alkumatkasta ei oikein osaa nauttia matkanteosta rennosti, vaan meno on melko puuduttavaa painamista kohti parempia ajoseutuja. Slovakia oli reissumme ensimmäinen maa, josta oli lupa odottaa kauniita maisemia ja hieman mutkaisempia teitä. Painuimme pehkuihin väsyneinä, mutta optimistisena odottaen parempia ajokelejä ja maisemia.