EURO 2017 Pari päivääkö paikoillaan..!?

Aamu valkeni aurinkoisena Lienzin laidalla olevalla camping-alueella. Yö tuli nukuttua kohtalaisen hyvin. Mitä nyt kirkon kellot alkoi soittaa selkeätä "nyt laiskat perseet ylös" soittoa kuudelta. Kyllä vähän ketutti, sanoisin! Hetken torkuttuani nousin sitten ylös. Aamutoimien jälkeen hyppäsin mopon selkään ja siirryin keskustaan aamupalalle.

Hissillä ylös ja Osttirodlerilla alas. Koko lysti 12 €.

Lienzin kaupunki ei aamuisella ainakaan minulle näyttänyt sitä parhainta puoltaan. Ehkä olin väärässä paikassa tai oma mieliala oli jo jossain muualla, mutta fiilis sinne jäämisestä ei kasvanut aamupalan myötä. Jatkoin aamiaiselta suunnitelman mukaisesti laskemaan paikalla olevan kelkkaradan, vai mikä lie tuon nimi on. Hissillä pätkä vuorenrinnettä ylös ja kelkalla alas. Tykkäsin, ja suosittelen. Hinta ei päätä huimannut, 12 euroa ylös-alas.

Ylhäällä ollessani katselin sääennustetta ja Foreca ennusti Lienziin mahdollisia runsaita sateita. Kohdallani sadeallergia oli päässyt niin pahaksi, että päätin jatkaa matkaa Innsbruckiin, jossa sadetta ei pitäisi tulla. Samalla tulisi kokeiltua kaverin vinkkaama B165 tie Mittersillistä Zell am Zilleriin. Tie oli tämän reissun parasta antia, erittäin hyviä mutkia! Paikoin vuorelle noustessa hieman huono asfalttipinta, mutta ei mitään mistä oma vifferi ei olisi selvinnyt.

Lounas

Mittersillin keskusta

Lähempänä Innsbruckia alkoi "suurkaupunki-allergia" vaivaamaan, ja etsin majapaikan hieman edempää. Löysin itseni Seefeldistä. Mahtavat maisemat ja erinomaisen hyvä camping-alue.
Ilta meni pyykinpesussa, vaatteiden kuivaamisessa, kaikenmaailman sähköisten vimpainten lataamisessa ja kävinpä  olympiakylällä katselemassa maisemiakin. Suunnittelin myös seuraavan päivän ajelureittiä ja kohteeksi valikoitui Wurzburg, tai tarkemmin Randersacker. Ajatukset kääntyivät pikkuhiljaa jo kotiinpäin...